maanantai 10. heinäkuuta 2017

Vuoden 2016 valokuva-albumi - muistelua, asuja ja kampauksia


 toukokuussa 2016


Molemmat siskopuoleni lähtivät kesäkuussa perheineen risteilemään Välimerelle. Pidin töistä kesälomaa sinä samaisena viikkona. Edellisenä päivänä oli juhlittu ylioppilaita, niinpä takseja oli sunnuntaina vähemmän ajossa. Ehdin täpärästi täyteen sullottuine vintagematkalaukkuineni Helsingin bussiin.

Loman aikana räpsäisty, joskaan ei siskon huushollista. Hiukseni olivat niin lyhyet mustalaisnoita-kuvieni mustaan hiushuntuun verrattuna - enää vyötärölle suorahkoina. Olin leikkauttanut hiuksistani kuutisen senttiä, vaikkeivat latvat olleet edes huonossa kunnossa. Toinen kerta elämässä kun kaduin hiustenleikkuuta. Olen tyytyväinen että lantiopituus on taas saavutettu ja jatkan hiusten kasvattelua niin kauan että kutrini hulmuavat classic lenghtissä.

ikkuna kauneuteen

Hyttysten allerginen mieliuhri mustikassa hyvin suojautuneena pikkupaholaisilta. Halusin leipoa isovanhemmilleni tuomisiksi mustikkapiirakkaa heinäkuussa. Mustikoista ei (mielestäni) kannattanut maksaa, sillä mustikka-apajille oli vain 300 metriä. Olin vain kuvitellut suojautuneeni tarpeeksi hyvin. Kusipäiset hyttyset veivät jopa farkkulegginssit jalkaansa vetäneestä meikäläisestä voiton puolimetrisillä kärsillään ja tekivät minut puolihulluksi ininällään. Maksan tänä vuonna vitosen marjan myyjälle piirakkamustikoista - ennemmin kuin menen syötäväksi ja kuuntelemaan ininämelua.

Amarillon leivissä ollut shirevaljakko ei ollut moksiskaan vuosittaisten Kotkan Meripäivien ihmispaljoudesta. Taaimmainen vetojuhta näyttäisi ottavan pienet torkut. Pistäydyin kaverini kanssa iltapäivästä Meripäivillä katsastamassa merimarkkinat Sapokasta. Iltapuhteella tunnettu kaupunkifestivaalimme muuttuu sikajuhlaksi merellisessä miljöössä, siispä jos kännivulgaariushelvetti inhottaa, kannattaa lähteä päiväaikaan tapahtumaan.

 Vähän syksymmällä uskalsin taas viettää aikaa metsäparatiisissa, jossa ei enää parveillut hyttysiä.

Elelin jo liitonrahoilla työsuhteeni loputtua Korttelikodilla. Viihdyin siellä ihan mukiin menevästi. Moni työkaveri oli ihan mukava tai edes siedettävä, työpäivä ei kestänyt kuin vaivaiset viisi tuntia ja palkasta pystyi säästämään kuukausittain 150 - 200 euroa. Joillain työttömillä on suurena ongelmana miten saada aika kulumaan työttömänä - haha ei minulla ainakaan, koska kaikkeen hauskaan ja ihanaan on paljon enemmän aikaa kun ei tarvitse olla töissä edes sitä viittä tuntia sietämässä ihmisiä palkkansa eteen. :D

Työttömänä minulla oli aikaa toimia Espoon siskon kotona kotihengettärenä. Matkustan tässä kuvassa Karhulasta Espooseen. Christien Kissa kyyhkyslakassa oli silloin kesken. Se on minusta Paddingtonissa 16.50 ohella paras hänen kirjoittamistaan dekkareista.


Halloweenin juhlinta oli hyvin pienimuotoista vuonna 2016, sillä Milla ei pitänytkään isoja bileitä kotonaan vaan Mystisen karmean tyttöjenillan. Meitä ei ollut kuin seitsemän minä mukaan lukien. Jäipähän jokaiselle enemmän nyyttärimuotoisesti hankittuja/ valmistettuja herkkuja.

Vampyyrittareksi pukeutuminen kuuluu minun Halloween-perinteisiini. ;)

Marraskuussa Helsingin Sörnäisissä järjestettiin Harry Potter-larppi Varjostuksia. Koetin parhaani mukaan saada jalansijaa seurapiireihin velhomafiaan kuuluvan rouvan seuraneitinä Daisy Oakleynä.

Kokeilemalla löytyi juhlava kampaus, jossa kasvonpiirteeni tulevat kunnolla esiin ja hiukseni ovat kauneimmillaan. Minun hankalat pörröhiukseni! xD Kiharapohja on tehty nukkumalla papiljotit päässä. Puolet hiuksista on kammattu korkealle ponnarille, tupeerattu ja väkerretty nutturaksi. Olisinpa laittanut Varjostuksia-larppiin tämän kampauksen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti