Kerrankin olen
hankkinut lyhyen aikavälin sisällä sen verran sisustustavaraa,
että niistä saa kasaan kokonaisen postauksen. Aloitetaan kaikkein
isoimmasta ja parhaasta löydöstä, kirpputorilta ostamastani
peilistä, joka on aikamoinen komistus seinäpeiliksi. Sen tekee
erityisen komeaksi se että siitä näkyy, miten vanha se on.
Seinäpeili voi olla vanhempikin kuin viisikymppinen.
Olin kevättavallea
kuukauden työkokeilussa Ideasuunta-nimisessä karhulaisessa
lahjatavarapuodissa, jota pitävään mukavaan naiseen tutustuin
ollessani kuntouttavassa työtoiminnassa paikallisessa
kierrätyskeskuksessa. Valmiin sisustustavaran ohella Ideasuunnassa
on myynnissä yrittäjän ja käsityöläisten tekemää
sisustustavaraa ynnä muita käsitöitä ja askartelu-/
käsityötarvikkeita. Tuttavani yrityksen palveluihin kuuluu myös
korjausompelu ja huonekalujen kunnostus. Käytänkin hänen
yrityksensä ompelupalvelua ja hän on kunnostanut
biedermeir-ruokapöytäni.
Tämmöisen
sisustamisesta kiinnostuneen tapauksen ollessa työllistettynä
sisustavaraa myyvässä yrityksessä on jatkuvasti houkutusten
ympärillä, joista osa on kuin tehty minun tyyliseeni sisustukseen.
Työkokeilun aikana ostinkin hänen liikkeestään tämän soman
barokkikuvioisen kaitaliinan, pidänhän kenties mieluiten
ruokapöydälläni juuri kaitaliinoja. Viininpunainen kaitaliina
toimii minulla joulupöytäliinana, koska kirkkaanpunainen ei sovi
kotiin, jossa sisustuksessa on käytetty smaragdinvihreää.
Lutuinen postikortti
on myös Ideasuunnasta hankittu ja valokuvakehykset löytyivät
ale-tuotteena Kauppakeskus Pasaatin Suomalaisesta kirjakaupasta.
Ennen työkokeilua
teetin tuttavallani uudet, lattiaa hipovat sivuverhot
smaragdinvihreästä kankaasta. Verhojen sisäsivuihin tuli
hapsunauhat. Kangasta jäi vähän yli yrittäjätuttavani keksi että
niistä voisi ommella joko kaksi pientä sisustustyynyä tai yhden
pitkän tyynyn. Valitsin yhden ison tyynyn, jonka hän teki minulle
läksiäislahjaksi kun työkokeilu päättyi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti