sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Mikkeli matkailukohteena

Mikkelin seudun vanhimmat asutuslöydökset ovat kivikauden kampakeraamiselta kaudelta 4000-2000 eaa. Tältä aikakaudelta tunnetut löydöt koostuvat asuinpaikoista. Seudun arkeologisia kaivauksia on tehty muun muassa Tuukkalan, Visulahden, Orijärven ja Kenkäveron rautakautisilla asuinpaikoilla. Rautakautisia linnavuoria ovat Sairilan, Otavan, Vatilan ja Otralan linnavuoret. Suur-Savon pappilan tienoo (Mikkeli) oli jo keskiajalla tärkeä etappi Vanhan Savontien varrella, joka johti Hämeenlinnan ja Viipurin valtatieltä Hollolan Lahdesta Jyrängön kautta Juvalle ja Savonlinnaan. Mikkelin seudun ikivanhoista asutusperinteistä kertovat monet rautakauden kalmistolöydöt, esimeriksi Kyyhkylän, Visulahden ja Tuukkalan löydöt. Keisari Nikolai I antoi julistuksen 7. maaliskuuta 1838 Mikkelin pitäjään perustettavasta kaupungista, jota oli kutsuttava Mikkeliksi. Kaupunki sai oman vaakunan helmikuussa 1842 (nähtävästi) kuvernööri Otto Boijen suunnittelemana. 




Mikkelin Teatterin historiaa voidaan jäljittää aina vuoteen 1913, jolloin perustettiin Työväenyhdistyksen Näytelmäseura. Se herätettiin henkiin syksyllä 1919 ja mukaan tuli yli 30 henkeä. Seuraavana vuonna toiminta pyörähti vauhdilla käyntiin, ja näyttämö pääsi valtionavun piiriin. Näytelmäseura-nimi vaihtui Mikkelin Työväen näyttämöksi. Vuosikymmenen lopussa teatteri itsenäistyi ja sen uudeksi nimeksi tuli Mikkelin Työväen teatteri. Läpi 30-luvun yhteiskunnallisen myllerryksen ja taloudellisen laman teatteri toimi sitkeästi, samaan aikaan kun työväenteattereita lakkautettiin ja osa siirtyi historiaan lopullisesti. Talvisodan jälkeen 1940 käyttöön otettiin nimi Mikkelin Teatteri, joka tuli viralliseksi 1949. Sota-aikana teatterilla ei ollut omia tiloja käytössä. Näytelmät esitettiin pääasiassa kiertueilla, aina naapurimaakuntia myöten. Nykyiseen teatterirakennukseen muutettiin lopullisesti vuonna 1946.



Mikkelin kaupungin perustamiskirja kirjoitettiin 1838, mutta ensimmäisen puolen vuosisatansa aikana kaupungilla ei ollut omaa seurakuntaa tai kirkkoa. Asukkaat joutuivat käymään Mikkelin maalaiskunnan kirkossa harjoittamassa kristillistä hartautta. Mikkelin kaupunkiseurakunta perustettiin vuonna 1891 kaupunkilaisten pitkään jatkuneiden pyyntöjen jälkeen. Kirkon piirustukset tilattiin Suomen kaikkien aikojen tuotteliaimmalta kirkkoarkkitehdilta Josef Stenbäckiltä. Se rakennettiin Ristinmäelle, jossa harjoitteli aikoinaan tarkka-ampujapataljoona.




Kenkäveronniemen pappilan tai Ison Pappilan historia alkoi jo yli 550 vuotta sitten. Ensimmäinen papin asumus rakennettiin paikalle 1400-luvun puolivälissä. Se ei tiettävästi ollut savupirttiä kummempi. Pappila sijaitsi silloin saarella, jonka Savilahden seurakunnan kirkkoherra osti osaksi omilla, osaksi seurakunnan varoilla. Aina 1800-luvulle saakka Kenkäveronniemi oli saarena, jonne johti pieni silta mantereelta. Kenkävero toimi pappilana vuoteen 1956 asti. Nykyään Kenkäverossa on ravintola, suomalaista lähiruokaa, käsitöitä ja designiä kauppaava myymälä, leivintupa, Pauliina Rundgrenin handicrafts Oy:n verstasmyymälä, Kalaparkki Oy:n verstasmyymälä, mahdollisuus varata kokoustilat ja monta kertaa vuodessa järjestetään tapahtumia – kuten Sadonkorjuumarkkinat ja sieninäyttely.





minä ja Arcane Inspirationin Belsissa Mao Lindholmin kuvaamana, Kenkäveron päärakennuksen kuistilla

 Vanhat kengät ovat saaneet uuden elämän kukkaruukkuina Kenkäveron pihapiirin koristuksena.




Puolitoista kilometriä Mikkelin keskustasta sijoittuvasta Hotel Uusikuusta saa halpoja ja inhimillisen kokoisia huoneita, Booking.comin kautta 59 eurolla. Huone on maksettava ennakkoon verkkopankkitunnuksilla. Huoneiden varustuksiin kuuluvat ilmainen kiinteä internet-yhteys, televisio, työpöytä, vedenkeitin, fööni, mikroaaltouuni ja jääkaappi.



Majoittumisperiaatteenani olivat halpa hinta ja lyhyt kävelymatka keskustaan eikä hotellihotellihuoneen hieno sisustus, mutta hyvällä tahdollakaan ei voi kiistää hotellihuoneeni ja osastohuonemielikuvien yhtenevyyttä. Sininen soffa, televisiota vastapäätä -


- olisi joutanut kaatopaikalle, kierrätyskeskukseen tai uudelleen verhoiltavaksi, jolleivät siivoojat saa valkoisia tahroja katoamaan verhoilusta. xD Aivan sama onko hotellihuone sisustettu hyvällä vai huonolla sisustussilmällä, mutta sottuisuus ei ole aivan sama. Mitä Helsingin Omenahotelsissakin ajateltiin kun saamani hotellihuoneen valkoiset ikkunaverhot olivat alhaalta ihan ruskeantahraiset. Mitä niihinkin oli pyyhitty... Millaisia hotellihuoneita lukijoiden kohdalle on sattunut? :)

(sohvakuvaa lukuun ottamatta muut hotellikuvat Uusikuun sivuilta)


1 kommentti:

  1. Mikkeli on kivannäköinen paikka! Harvemmin tulee missään päin suomea matkusteltua, paitsi Helsinkiin tai Tampereelle. :D

    VastaaPoista